Vinkkiverkko

Oppimisen ja opettamisen verkkoja

Aloittelin juuri erityispedagogiikan opintoja. Inkluusiokeskustelu tuntuu käyvän kuumana. Ajatuksia, kokemuksia, kommentteja aiheesta?

Katselukerrat: 315

Vastaukset tähän keskusteluun

Ei ihme, että käy kuumana: Minäkin kuuntelen illalla verkossa JKL yliopiston erityispedan peruskurssin luentoja ja suhtaudun kriittisesti kaikkeen "tavanomaiseen erotteluun" ja kannatan inkluusioajatuksia melkein ainoina mahdollisina. Sitten menen aamulla takaisin töihin, ja totean ajattelevani siellä heti "käytännön asioista" eri tavalla!! Miten te muut selviätte hiukan idealistisista teorioista ja niiden yhdistämisestä käytäntöön? = Voisiko koulut muuttaa sellaisiksi, että niissä olisi kaikilla hyvä olla ja opiskella? Toimiiko se? Yksi oppilas ei siedä suljettuja ovia ja toinen taas ei kestä, jos ne ovat auki? - Kuljettaisiinko vain ikkunoista?
Onnea vain valitsemallesi tielle! :) Opetan mm. erityispedaa AMK.:ssa. Olemme pohtineet opiskelijoiden kanssa inkluusion probleemaa. Ideaalisesti suurin osa kentälläkin tuntuu kannattavan inkluusiota, mutta käytännössä yhtälö on vielä mahdoton. Esimerkiksi luokanopettajilla on aivan mahdotonta toteuttaa sitä käytäntöön nykyisillä resursseilla. Jatketaan pähkäilyä...











jatketaan pähkäilyä...
Juuri noin se on: koulumme käytänteet eivät suosi erilaisia oppijoita samassa ryhmässä. Suuri askel edes parempaan ja todellisempaan integraatioon oman erityisryhmäni kanssa tapahtui viime syksynä kun konkreettisesti muutimme samalle käytävälle yleisopetuksen kolmosten viereen. Jo tämä siirtymä ja luokkamme saama kirjain c, aa ja bee-luokkien jälkeen, oli muutamien oppilaiden mielestä huippujuttu. Saavuimme sieltä erityisryhmien omalta käytävältä yhteisiin tiloihin. Vilkas yhteistyö naapuriluokan luokaopettajan kanssa alkoi heti, samoin oppilasvaihto matematiikan ja englannin tunneilla, liikunnan, käsityön ja musiikin tunnit olemme pitäneet yhteisinä. Nyt kevät aloitettiinkin niin että joidenkin oppilaiden sijoitusta muutettiin pysyvästi: yleisopetuksen ryhmässä sijoitettuina olleet erityisen tuen tarpeessa olevat lapset eivät sitä saaneet opiskellessaan vain osan aikaa pienryhmässä. Heillä siis oli toteutettuna inklusiivinen malli, joka purettiin. Miksi näin? Koska näiden oppilaiden tarvitsema tuki (opettajan aika ja läheisyys) oli paljon laajempaa kuin vain yksittäisen oppiaianeen tasolla: tarkkaavuuden ylläpidon ja keskittymisen pulmat näkyvät kaikessa ja oppimistulokset jäivät heikoiksi sekä näiden oppilaiden käsitys itsestä oppijana ja koululaisena muodostui negatiiviseksi. Nyt edetään integraatioyhteistyössä edelleen, mutta kotiluokkana toimii erityisluokka.
Inkluusio voi käytännön näkökulmasta tuntua idealismilta. Inkluusion kannalta oppilaat, joilla on autismikirjon diagnoosi, ovat varmaankin yksi haastavimmista toteutettavista alueista. Olen erityisluokanopettajana autismiopetuksen luokassa ja kuitenkin myös inkluusion kannattaja. Kerron luokastani tarkemmin blogissani. En kuitenkaan väitä, että inkluusion toteuttaminen olisi yksinkertaista. Mielestäni sen ehdottomana edellytyksenä on riittävien tukitoimien varmistaminen ja oppimisympäristön oppilasmäärineen muokkaaminen inkluusion periaatteiden mukaisesti erityisoppilaan tarpeita vastaaviksi. Mielenkiintoista on, että nämä tukitoimet tukevat myös vastaanottavan luokan oppilaiden oppimista. Ongelma on mielestäni juuri näiden riittävien tukitoimien varmistamisessa. Olemme joka tapauksessa tiellä kohti inkluusion toteuttamista.
Seuraavissa linkeissä asiaa inkluusiosta.
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
http://www.facebook.com/group.php?gid=44596980521.
Samoin on perustettu myös yhdistysSalamancan lapset, http://salamancanlapset.julkaisee.fi/.
Olen toiminut erityisluokanopettajana 16- vuotta, joista 10- vuotta samanaikaisopettajana yleisopetuksen luokanopettajan kanssa.
Samanaikaisopetus oli meillä:
1) avustavaa opetusta, jossa toinen opettaja opetti, toinen kiersi avustamassa,
2) rinnakkaisopetusta, jossa opetus oli rinnakkaista, ja käytössä on ”työasemat” tai ”pysäkit”
3) täydentävää opetusta, jossa tuntisuunnitelma ja vastuut oli jaettu osiin opettajien kesken
4) tiimiopetusta, jossa opettajat puhuivat vapaasti vuorotellen ja
opetus oli peräkkäistä, nopeasti limittyvää.
Kokemukseni ovat pelkästään hyviä ja toimivia. Inkluusio vaatii uudenlaisten opetustapojen ja - menetelmien kehittämistä.


Ulla O sanoi:
Seuraavissa linkeissä asiaa inkluusiosta.
http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html
http://www.facebook.com/group.php?gid=44596980521.
Samoin on perustettu myös yhdistysSalamancan lapset, http://salamancanlapset.julkaisee.fi/.

RSS

AVO-hanke

Keskustelufoorumi

Mediakasvatus erityisopetuksessa

Aloittaja: anttonen7 Helmi 10, 2012.

Ajatuksia inkluusiosta 6 vastausta 

Aloittaja: Kati J.. Viimeisin vastaus jäseneltä Ulla O Touko 1, 2010.

Erityismetodeja 6 vastausta 

Aloittaja: Kati J.. Viimeisin vastaus jäseneltä Marjaana Oittinen e. Reuhkala Tammi 20, 2009.

Blogiartikkelit

Syksyn SeOppi-lehden mediatiedot julkaistu

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 17. kesäkuu 2016 kello 10:20

KIIRETTÄ PITÄÄ

Lähettänyt: Inari Gebhard, 24. maaliskuu 2014 kello 10:35

Syksy tuo SeOppi-lehden suomeksi ja englanniksi

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 11. kesäkuu 2013 kello 14:08

Educodelta uusia koulutuspaketteja opettajan arkeen.

Lähettänyt: Jari Nokelainen, 7. marraskuu 2012 kello 13:03

© 2017   Created by Anne Rongas.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot