Vinkkiverkko

Oppimisen ja opettamisen verkkoja

Yo-koe: ajatuksia tämän vuoden kokeesta ja mietteitä tulevaan

Millaisia ajatuksia tämän vuoden yo-koe herätti? Yo-kokeen kehittäminen on meneillään. Millaiseksi kokeen pitäisi muuttua?

 

Hesarin sivuilta voi silmäillä tämän vuoden kysymyksiä http://www.hs.fi/viesti/yo11kevat/

Katselukerrat: 263

Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Mikä ajoitus kysymyksellesi, sillä oma kommenttisi sai minut perjantaina ajattelemaan tilannetta omassa aineessani. Hämmästykseni oli suuri kun tajusin, että jatkuvasta kritisoinnistani huolimatta pitkän matematiikan koe on suhteellisen kohdallaan. Se mittaa sitä mitä pitääkin, kun ajatellaan jatko-opintoja matemaattis-luonnontieteellisellä alalla. Käytettävissä on taulukko ja laskin, joten ulkoa ei tarvitse opetella mitään, vaan kaikki tarvittava löytyy taulukosta. Niinhän asia toimii myöhemminkin elämässä; ei niitä asioita ulkoa muista muut kuin matikan opet, jotka vatkaavat samoja asioita vuodesta toiseen. Pitkän matematiikan koe on toiminut yhtenä sisäänpääsyreittinä yliopistoon jo silloin kun itse hain tiedekuntaan ja sittemmin fysiikan ja kemian kokeet ovat saaneet saman statuksen.

Se on sitten kokonaan toinen juttu, että kokeen laatijoilla tuntuu olevan kovin huono OPSin tuntemus. Joukossa on aina silloin tällöin tehtäviä, jotka on jo ajat sitten poistettu keskeisistä sisällöistä. Perusteluja vaaditaan myös joskus suhteettoman paljon, kuten viimeisessä Opettaja-lehdessä todetaan nuoren huippumatemaatikon esittelyssä. Sensorit eivät kuulemma tunne oppilaita.

Lyhyt matematiikka onkin sitten kokonaan toinen juttu. Koko opetussuunnitelma on pielessä yleissivistävää opiskelua ajatellen. Olen kuullut väitteen, että takana olisi ajatus antaa myös lyhyen matematiikan opiskelleille pääsy matemaattis-luonnontieteelliseen. En suosittele kenellekään, varsinkin kun iltalukiossa pystyy täydentämään tietonsa vuodessa.

Vaatimus yhden A-oppimäärän suorittamisesta aiheuttaa myös huonoja valintoja. Jos kielet eivät suju, saattavat oppilaat valita pitkän matematiikan, vaikka edellytyksiä itse asiassa ei olisi. Ongelma ei liene suuri päiväkouluissa, mutta toisen asteen tutkinnon suorittaneiden joukossa asia tulee useammin esiin. Oppilaalla voi olla suora kirjoitusoikeus, mutta ei realistisia käsityksiä kyvyistään.

Leenalle: kyllä päivälukiossakin tehdään huonoja valintoja. On aina opiskelijoita, joille sen enempää kielet kuin matematiikkakaan eivät ole helppoja. Realismin puutettakin esiintyy ihan riittämiin.

 

Pidin itse tämän vuoden psykologian tehtävistä, jotka olivat mukavalla tavalla soveltavia. Silti jotkin kysymykset olivat epätasaisia: esimerkiksi tämän vuoden tutkimustehtävä oli kyllä opettajalle helppo, mutta näemmä hyvillekään opiskelijoille ei.

 

Filosofian kokeesta kuulin paljon negatiivista, mutta ehkä se Altonan rautatieasemanetsintätehtäväkään ei sitten ihan mahdoton ollut. Muutenhan mukana oli selkeitä perustehtäviä ja vaihteeksi hiukan eri tavalla painotettuina kuin aikoihin.

 

Uskonnon tehtävät olivat vanhanaikaisen ennustettavia, varmaan ihan sopivia siksi, että uskonnon kirjoittajien määrä on laskussa. Eipähän rangaistu liian vaikeilla kysymyksillä niitä, jotka rohkenivat uskonnon kirjoittaa. Liberalismi-tehtävä oli jopa ajankohtainen, tosin ehkä nuorille vaikea. Elämänkatsomustiedon tehtävistä tavallaan pidin, mutta +10-tehtävä oli hyvö muistutus siitä, että jos haluaa valmistautua ET:n ja filosofian kysymyksiin ajantasaisesti, on syytä lukea Airaksisen tuoreimmat kirjat.

 

Onkin mielenkiintoista pohtia, millaisiksi yo-tehtävät muuttuvat reaalikokeissa, jos tietokoneita aletaan todella käyttää kokeissa muutenkin kuin kirjoituskoneina. Koe haluttaneen silti säilyttää yksilösuorituksina, vaikka netti mahdollistaisi myös yhteisöllisen tiedonrakentelun - se taas voisi olla liian vaikeaa arvioitavaksi. Tulevaisuuden yo-koe saisi kyllä mitata myös aineistojen arviointia, kriittisiä medialukutaitoja, tiedonhakua, seulomista, johtopäätösten tekemistä. Tuskin tähän ihan äkkiä päästään.

 

 

 

Olen itse pitänyt useita kertoja kokeita (PS, FI, UE), jossa opiskelijat ovat saaneet valita kokeen tekemisen perinteiseen tyyliin tai aineiston kanssa / tietokoneluokassa. Hajonta koetuloksissa on ollut ihan samanlainen. Ne opiskelijat, jotka ovat ajatelleet aineiston kanssa työskentelyn helpoksi ja jättäneet valmistautumatta, ovat pettyneet omiin tuloksiinsa.

 

Kysymyksenasettelu pitää olla toisenlainen ja siteeraamisen taitoakin pitää opettaa (mikä on siteeraamisen ja plagioinnin ero). Muuten opettajana en ole kokenut aineistokokeita lisätyötä vaativina tai hankalina toteuttaa. Kun yo-koe muuttuu, myös kurssikokeiden toteuttaminen muuttuu. Eikä hyvässä perinteisessäkään kokeessa ole mitään vikaa, kun ei kysytä sivun x kuvatekstissä kerrottua pikkuasiaa, kuten omassa yliopiston pääsykokeessani.

Mietinkin lähinnä opettajien kouluttamista ja välineistön tasapuolistamista. Eri kouluissa on tällä hetkellä aika erilaisia palomuurisäännöstöjä ja toisaalta opettajien taidot huomata plagiointi voivat vaihdella. Uskon silti, että tähän suuntaan ollaan menossa. Vielä ei kuitenkaan Suomen lukiossa ole edes tarpeeksi tietokoneita!

Pitäisi tosiaan aina muistaa etukäteenkin varoitella opiskelijoita siitä, että jos/kun kokeessa ei mitata yksittäisiä muistitietoja, niin koe voi silti olla vaativa ja varsinkin vaatia valmistautumista. Pitäisikin ehkä kokeilla nettikoetta - ehkä jo ensi jaksossa? Kunhan ensin tarkistan, että ryhmä mahtuu tietokoneluokkaan:) Näitä reunaehtoja kun riittää.
MarjaO, kun itselläni on ollut niin iso ryhmä, ettei ole mahtunut tietokoneluokkaan, olen antanut opiskelijoitten valita. Yleensä mennyt sopivasti fifty-sixty. Olen sovitellut koeluokat vierekkäin ja valvonut yksin kahta luokkatilaa, kävellyt hissukseen molemmissa, eikä normisti lukiolaisia niin hirveästi tarvitse valvoa. Joskus ovat saaneet ottaa virallisesti oman luntin mukaan.
Anne, kiitos ideasta. Olin jo unohtanut, että tuokin vaihtoehto on olemassa. Nettikoe sopisi mainiosti kurssille, jossa yritän muutenkin rohkaista käyttämään sosiaalista mediaa. Lunttikoe on minustakin mainio versio kurssikokeeseen: vastausten taso nousee, kun energia ei mene muistisuorituksiin. Perjantainen kokeeni toteutui täysin kokeetta eli pienen ryhmän koesuoritus oli osallistua itse tehdyn lautapelin testaamiseen. Loppujen lopuksi uskon, että opiskelijat oppivat joitain asioita syvällisemmin näin (vaikka pelin kysymyskortit ohjasivat aika pirstalemaiseen tietokäsitykseen, itse pelitilanteessa opiskelijat auttoivat toisiaan keksimään oikeita vastauksia vihjeiden avulla ja kommentoivat sitä, mikä on perustietoa ja yleissivistystä ja mikä turhaa). Lisäksi osa opiskelijoita kirjoitti aiheeseen liittyviä esseitä. Päämääränä kaikissa testaamisissa kun voisi olla muutenkin se, että oppiminen olisi pysyvää eikä unohtuisi heti kurssin ja kokeen mentyä. Perinteinen koe tuntuu osittain johtamaan näennäiseen oppimiseen. Mutta tämä meni jo vähän aiheen sivuun.

Yo-koe voisi olla koe, joka mittaa todellista oppimista, tiedon soveltamista, ymmärrystä. Kokeen laatijoilta vaaditaan silloin enemmän kuin jos kysytään sitä mitä ennenkin on kysytty. Tämän vuoden psykologian kokeessa oli minusta sellaisia kysymyksiä, jotka olisivat voineet soveltua liki sellaisinaan nettikokeeseen. Tosin silloin ei tarvitsisi kysyä, mitä afasia tarkoittaa vaan voisi siirtyä suoraan tiedon soveltamiseen ja siitä tehtäviin päätelmiin.

Tämä ei nyt liity tämänvuotisiin kokeisiin mitenkään, eikä ehkä ainakaan lähitulevaisuuteenkaan. En silti malta olla lisäämättä tähän, että tämänvuotisessa ITK:ssa ilmiöcafessa esitettiin keskustelun pohjaksi aivan hurja mutta samalla huippukiehtova ajatus: entäs jos tulevaisuudessa yo-kokeet olisivatkin sellaiset, että ryhmä oppilaita tekisikin yhteistyötä vaikkapa Google Docsissa. Silloin voitaisiin arvioida esimerkiksi seuraavia:

  • kyky lisätä omia ajatuksia
  • yhteistyötä ja ideointia
  • tekstin tuottamisen prosessia
  • kuka tekee parhaita korjauksia
  • yhteisistä pelisäännöistä sopimista

Ja mitä muuta?

 

 

 

Vastaa keskusteluun

RSS

© 2017   Created by Anne Rongas.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot